Teknologia ja innovaatiot

Turbodieselillä lisäpotkua lähtöön

13.04.2017, Volvo Viesti Huhtikuu / 2017, Teknologia ja innovaatiot

Volvon Powerpulse-teknologia tehostaa D5-dieselin lähtökiihtyvyyttä. Tuloksena on entistä nopeampi kiihdytys pienemmin kierroksin ja pienemmällä vaihteella.   

Moottoreiden tuotekehitystä ajaa eteenpäin tarve tehdä moottoreista entistä pienempiä, jotta polttoaineen kulutus ja hiilidioksidipäästöt pysyisivät kurissa. Silti myös vaatimus moottoritehojen lisäämisestä on jatkuva. 

Vaikka turboahtimet auttavat moottoritehojen kasvattamisessa, eivät perinteisesti toimivat turboahtimet tässä tapauksessa riitä. Ahtimessa on viive, joka hidastaa tehonsiirtoa liikkeelle lähdettäessä ja pienillä vaihteilla ajettaessa. 

Koska turboahdin saa voimansa pakokaasuista, alkaa ahtimen siipipyörä pyöriä liikkeelle lähdettäessä hieman hitaasti. Turboviive vaikuttaa näin kiihdytystehoon.  

Kekseliäs kokeilu

Volvo ryhtyi ratkomaan haastetta kekseliäästi, ja Powerpulse-teknologian idea syntyi syksyllä 2014. 

Koska ahdin pitää saada reagoimaan aiem-paa nopeammin, täytyi moottorin sylintereihin työntää lisäilmaa jollain uudella tavalla. 

Ratkaisu oli omintakeinen: Volvo laittoi järjestelmän oikosulkuun. Pakoputkistoon lähetettiin lyhyt esipuristettu ilmavirta, joka sai ahtimen pyörähtämään käyntiin välittömästi. Näin turboviive poistui ja kiihdytys alkoi heti kaasupoljinta painettaessa. 

Kiihtyvyyttä myös tuotekehityksessä 

Powerpulse-teknologia sisältyy mallivuodesta 2017 eteenpäin Volvon 235 hevosvoiman D5-moottoreihin. Tällaisia nelivetoisia automaattivaihteisia turbodieseleitä on 90-sarjan ja uuden XC60:n konehuoneissa.  

Tämän vuoden nelivetoisissa Volvon turbo-diesel-malleissa käytössä oleva uusi teknologia on yllättävän nopean tuotekehityksen tulos erityisesti siihen nähden, millaisen parannuksen se tuo auton kiihtyvyyteen. 

Koska ideasta on usein pitkä matka toteutukseen, voi Volvon tuotekehityksen vauhtia pitää erittäin nopeana. 

Yleensä konseptiautovaihe ja sitä seuraavat pakolliset testaukset vievät aikaa huomattavasti enemmän. Kun testeistä saatava tieto tuo aina mukanaan myös uudelleensuunnittelua ja konseptitarkennuksia, kuluu tuotekehitysprosessiin tavallisesti vähintään kolme vuotta. Volvo sen sijaan ahtoi prosessinsa 1,5 vuoteen. 

Teksti Jaakko Liikanen